Turkkilaisten integroitumisongelmat

Saksassa elää virallisesti 3,2 milj. muslimia, joista valtaosa on turkkilaisia. Suuri osa turkkilaisista perheistä pysyttelee yhteiskunnan ulkopuolella ja elää sosiaaliavun varassa. Heidän koulutustasonsa ja saksan kielen osaamisensa ovat kaukana ideaalista, vaikka Saksassa olisivat erinomaiset mahdollisuudet kouluttautua. Turkkilaisilla on taipumus muodostaa etnisiä saarekkeita, joissa he pystyvät hoitamaan jokapäiväiset asiansa tarvitsematta lainkaan saksaa ja olematta lainkaan kosketuksissa isäntäkansaansa: heillä on omat liikeyrityksensä, matkatoimistonsa, supermarkettinsa, ravintolansa, sanomalehtensä, radio- ja tv-ohjelmansa, asianajajansa ja luonnollisesti omat moskeijansa. Tämä kehitystrendi johtaa väistämättä turkkilaisten yhä voimakkaampaan eristäytymiseen muusta yhteiskunnasta, mistä seuraa jännitteitä etnisten ryhmien välille.

Syrjäytymisen, sosiaalisten ongelmien ja etnisten konfliktien kärjistyessä turkkilaisnuoret hakevat yhä enemmän turvaa islamistisista äärijärjestöistä, mikä voi johtaa tilanteen räjähtämiseen käsiin. Jo nyt turkkilaisnuoret Saksassa kokevat muslimi-identiteettinsä itselleen yhä tärkeämmäksi. Lue Ulkopoliittisen instituutin raportti Kansainvälinen terrorismi ja Suomi (2004, s. 50–63), jossa käsitellään kysymystä, kuinka ulkomaalaisena elämiseen liittyvä vieraantuneisuus voi laukaista radikaalistumisprosessin. Lue myös: Väkivalta kytee Ranskan esikaupungeissa (YLE24:n uutisarkisto).

Se, että turkkilaiset muiden muslimien tavoin integroituvat huonosti länsimaiseen yhteiskuntaan ja ovat haluttomia sisäistämään sen vapauden arvoja, ilmenee Turkin EU-jäsenyyden voimakkaana vastustuksena Saksassa: 66 % saksalaisista vastustaa Turkin EU-jäsenyyttä (huhtikuu, 2004). Jos Turkista tulee EU:n jäsen, Suomen tilanne etnisten ja uskonnollisten konfliktien osalta alkaa ennen pitkää muistuttaa Saksan nykytilannetta, ja tuossa vaiheessa Saksa on jo luhistunut islamin alle.