Turkki sijaitsee keskellä Balkanin, Lähi-idän ja Kaukasian muodostamaa kriisikolmiota. Turkin EU-jäsenyyden myötä unioni saisi uusiksi hankaliksi rajanaapureikseen Syyrian, Irakin, Iranin, Georgian ja Armenian sekä lisärasitteekseen kurdiongelman. Turkki on ollut enemmän tai vähemmän osallisena alueen konflikteissa, ja naapurimaihinsa Irakiin, Iraniin ja Syyriaan Turkilla ovat perinteisesti olleet hyvin ongelmalliset suhteet. Turkin Aasian vastaisen rajan pituus on yli 2000 km, ja rajaa on mahdotonta valvoa riittävästi, jotta Aasiasta, Arabian niemimaalta ja jopa Afrikasta asti Turkin kautta Eurooppaan työntyvää ihmisvirtaa saataisiin pidäteltyä. Köyhien maiden ylikansoituksen johdosta tämä siirtolaisten joukkomuutto Eurooppaan on tulevaisuudessa väistämätön.
Maantieteellisesti Turkista vain n. 3 % kuuluu Eurooppaan. Uskonnolliset, kielelliset ja kulttuuriset yhteydet sitovat Turkin vahvasti levottomaan islamilaiseen vyöhykkeeseen, joka yltää Balkanilta Keski-Aasian läpi aina turkkilaisten Itä-Turkestaniksi kutsumaan Luoteis-Kiinan Xinjiangin maakuntaan asti. Tällä alueella asuu noin 150 milj. turkkilaisia kieliä puhuvaa ihmistä. Vuodesta 1992 Turkki on yhdessä Turkmenistanin, Azerbaidzhanin, Kazakstanin, Kirgisian, Tadzhikistanin ja Uzbekistanin kanssa ollut OATCT:n (Orta Asya Türk Cumhuriyetleri Toplantisi) jäsen. OATCT eli "Keskiaasialais-turkkilainen huippukokous" harjoittaa taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä, mutta Turkissa on varmasti kiinnostusta muodostaa yllä mainittujen valtioiden kanssa uusi keskiaasialainen suurvalta, jossa Turkilla olisi johtava rooli. Mikäli EU-jäsenyyden taloudelliset edut eivät olisi niin houkuttelevia, monet turkkilaiset kadunmiehet muodostaisivat mieluummin muslimien unionin Keski-Aasian turkkilaiskansojen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti