Turkin talous

Taloutensa osalta Turkki on suurissa vaikeuksissa, ja se on maailman velkaisimpia maita. Vuonna 2003 valtionvelka oli 90 % BKT:sta. Turkissa on korkea työttömyysaste ja inflaatio (v. 1990–2001 74,2 %, tällä hetkellä n. 10 %) ja EU-maihin verrattuna alhainen tuottavuus. Turkin BKT/henkilö oli v. 2002 n. 23 % EU:n keskiarvosta, Kaakkois-Turkin kurdialueilla vain n. 9 %. Todella köyhiä on vähän, mutta taloudellisesti haavoittuvaisia lasketaan olevan lähes 40 % väestöstä. Noin kolmannes turkkilaisista työskentelee maataloudessa, mikä on lähes yhtä paljon kuin 30 vuotta sitten, ja mahdollisen EU-jäsenyyden myötä valtion tukiaisten varassa toimivalla maataloudella on edessään suuria haasteita. Turkin EU-jäsenyyden myötä EU saisi 39 milj. hehtaaria lisää viljelypinta-alaa, mikä on 23 % nykyisten EU-jäsenten viljelypinta-alasta. Vakava ongelma Turkissa on maassa rehottava korruptio.

Turkki ei ole EU:lle tärkeä kauppakumppani, mutta EU sitä vastoin on Turkille, joka saisi suurta taloudellista hyötyä EU-jäsenyydestä. EU:lle Turkin jäsenyys maksaa arviolta 28 miljardia euroa/vuosi (Deutsche Welle, 1.10.2004). Jo nyt uusien jäsenmaiden liittymisen myötä EU:n talous on joutumassa ongelmiin. Jos Turkista tulee EU:n jäsen, siitä tulee automaattisesti EU:n suurin jäsenvaltio ja EU-parlamentin suurin vallankäyttäjä. Ensimmäistä kertaa EU:n historian aikana sen köyhin jäsenvaltio saa unionissa poliittisen johtoaseman.